Paniikin alkua ja mahdollisesti jotain muutakin..

Laiskistuttaa. Ja pikku hiljaa mieleen alkaa hiipimään myös paniikki ja voin kertoa, ettei pienin paniikin aihe ole se, että opinnäytetyöjakson alkuun on enää reilu kuukausi. Niin eikä minulla ole minkäänlaista todellista aavistusta mitä ihmettä opinnäytteekseni valmistaisin! Aiheena on sankarit ja olen allerginen koko sanalle! Tämän seikan kiersin näppärästi valitsemalla sankarikseni henkilön, joka oikeastaan onkin sadun pahis, kun katsotaan toisesta vinkkelistä. Hyvän ja pahan pohtiminen kiehtoo ja ylipäätään minusta on tosi mielenkiintoista käännellä ja väännellä erilaisia näkökulmia ja kirjoitella pätkiä kirjallista osuutta varten, mutta se itse työ!! Kyseessä on kumminkin OPINNÄYTE, pitäisi siis kehittää jotain erityisen hienoa, teknisesti haastavaa, miljoona eri tekniikkaa ja mielellään jotain jännää mekaanistakin sisältävää, niin ja kiviä, paljon kiviä, sitten mikä vielä näyttäisi hyvältä ja ja ja... minun pääni on tyhjä. Ainoa ajatus mikä siellä kasvaa on, että en ole valmis, siitä versoaa ajatuksia omasta mitään osaamattomuudestani ja siitä mitä hittoa teen edes tällä alalla.

Lisäksi olen muista luokkatovereistani jakson töissä ensiviikolla kouluun palatessani 3 viikkoa jäljessä, koska kesätyöt. Onnekseni kouluun palailu ei muillakaan remontin takia ole kai sujunut ihan niin jouhevasti kuin piti ja kaikkea ei pystynyt aloittamaan aikataulussa, mutta kaksikin viikkoa on aika paljon työaikaa. Yhden kurssin saan myös uskoakseni hyväksi luettua aiemmilla opinnoillani, mikä on minulle jokunen tunti enempi paja-aikaa viikkossa, mutta juuri nyt ja tässä tilanteessa ei lohduta. Olkoonkin, että tiesin tulevan tilanteen jo keväällä ottaessani työpaikan vastaan. Menossa olevat kurssitkaan eivät ole onneksi sen aikaa vievempiä kuin hopeasepän töitä, syventävää kaiverrusta ja syentävää kivenistutusta. Varsinkin kaksi jälkimmäistä vaatisivat pirusti paneutumista ja omallakin ajalla työskentelyä, jotta saisin aikaiseksi jotain mitä kehtaisi jakson päätteeksi opettajille palauttaa. Hopeasepän töiden skippaamista olen hiukan miettinyt sillä varjolla, että hakeutuisin tammikuussa alkavaan hopeaseppäkoulutukseen, mikäli siis ehdin valmistua/muuten järjesteltyä asioita, mutta pitäisi ehkä ensin vähän miettiä sitä opettajan tai opon tai jonkun muun paremmin asiasta mitään ymmärtävän kanssa.

Kylläpäs tulikin avauduttua, vaikkei edes ollut tarkoitus, pahoittelen. Jottei merkintä jäisi aivan liian ankeaksi saatte lopuksi pari viimeaikaista asukuvaa.

Erään kovin sateisen päivän asu

Mekko: Innocent World

Paita: Anna House

Varjo: Lisbeth Dahl

Korut: Minä ja Alchemy Gothic

Muut sekalaisesti sieltä täältä noukittua.

Jotain hyvin yksinkertaista kaupassakäyntiä varten

Hame: Baby the Stars Shine Bright

Kengät: Dr. Martens

Ja muu on taas ympäri maailmaa haalittua.

Kaikkien nälkäisten iloksi vielä;

Jokin aika sitten leipomani omenapiirakka.

Ja lauantaina leipomiani voisarvia täytteenään feta, aurinkokuivattutomaatti ja juusto. <3

Olen selväti alkanut harrastaa lohtusyömistä, katsotaan millainen pullukka minusta vielä syksyn mittaan kehittyy. Otin nimittäin juuri ennen tämän merkinnän aloittamista mustikka piirakan uunista. Eh.

- Lilian